Susanna Ertolahti-Mertanen, hallituksen varajäsen
Nyt olisi loistava sauma tulla esiin ehdokkaana, jolle kulttuuri merkitsisi voimavaroja arkeen, nostoa juhlaan, verotuloja ja kuntavetovoimaa. Vaalikampanjatilaisuudet ovat siirtymässä verkkoon, ja muusikko jää ilman sitäkin keikkaa. Musiikkiopistojen kannalta vaalityö ei ole merkityksetöntä; jokainen kulttuurikasvatuksen puolestapuhuja on musiikkiopistolle eurojen lisäksi elinvoimaa.
Ehdokasasettelun pidennyttyä tämä vihje annettakoon valtuutetun paikkoja tavoittelemaan lähteneille sekä tätä vielä loppumetreille harkitseville. Jokaiselle pitäisi luvata jotain, eikä kuntataloudesta ole helppoa esittää leikkauslistoja. Kasvukeskusten ulkopuolisille monikunnallisille oppilaitostoimijoille mukanaoloa edellyttäviä kuntavaaliprosesseja on yhtä monta kuin toimintakuntiakin. Kampanjoida tulisi ehdokkaiden kautta myös niissä Suomen kunnissa, joissa mahdollisuus taiteen perusopetukseen vielä puuttuu.
Musiikkiopistojen lähtökohdat kuntavaalien kannalta ovat kohtalaisen yhteneviä omistuspohjasta riippumatta; niin yksityinen kuin kunnallinenkin toimija voi tiukan tilanteen tullen joutua talousleikkuriin. Mitä laajemmin yhteisymmärrys musiikkiopistotoimijan merkityksestä tunnetaan, on puolustuspuheenvuoro sitä helpompi toteuttaa tuloksellisesti. Siitä syystä vuoropuhelu valtuustokausienkin aikana on tärkeää. Yhteistyötä kannattaa tehdä puoluerajoista riippumatta, ja valtuutettujen ääntä kuunnellen. Oppilaitoksille on tärkeää ymmärtää, mitä omasta toiminnasta paikallisesti tiedetään, jotta molemminpuolinen tuki on elävää ja jatkuvaa. Kiireen alla arjessa tästä vuoropuhelusta on liian helppo tinkiä. Vahvalla johtokunnalla tai hallituksella on hyvä suunnitelma jatkuvan poliittisen yhteistyön toteuttamiseksi, ja koko henkilökunta on hyvä valjastaa ideoimaan pieniäkin kumppanuuksia. Niistä kannattaa viestiä tehokkaasti ympäri toimintavuoden.
Opistojen toiminnan ytimen ollessa laadukkaassa tpo-toiminnassa, olisi vahvana suosituksena oppilaitoksille perehtyä oman kunnan tai kaupungin strategiaan ja tavoitteisiin. Oppilaitos vahvistaa omaa jalansijaansa, jos se löytää ydintoimintansa rinnalle tekijöitä, joilla se vastaa kunnan itsensä asettamiin tavoitteisiin esimerkiksi kulttuurityön, iltapäivätoiminnan, koulu- ja päiväkotiyhteistyön, työllistämisvelvoitteiden, vähemmistöjen tukemiseksi tai syrjäytymisriskien pienentämiseksi. Hyviä lisätavoitteita löytyy myös esimerkiksi sairaanhoitopiirien, vammaispalveluyksiköiden tai ikäihmisten palveluiden piiristä.
Taideoppilaitosten johtokuntien ja hallitusten rakennetta kannattaa pohtia säännöllisesti. Hallitusjäsenten eritaustaisuus on osakeyhtiöissäkin vahvuus: jokainen tuo hallitusjäsenenä omat verkostonsa ja osaamisensa organisaation käyttöön. Tulevien valtuutettujen mukanaolo yksityisten oppilaitosten hallituksissa lisää myös tiedonkulkua oppilaitosten toiminnasta paikallisia ratkaisuja tekeviin, ja voi edesauttaa yksityisiä oppilaitoksia myös viranhaltijoiden kanssa tehtävässä valmistelutyössä. Yhteistyön tiivistäminen voi olla helpottava tekijä myös niissä tilanteissa, joissa nopealla aikataululla tarvitaan reagointia rahoituksen muutosten esityksiin.
SML on muiden taiteen perusopetuksen liittojen sekä Kulta ry:n kanssa luonut Kultainen papukaijamerkki -kampanjan. Liiton toimiston välittämässä materiaalissa on erinomainen kooste malliteksteineen näkökulmista, joita kannattaa oppilaitoksen viestinnässä tuoda esille. Viesti kannattaa pitää ytimekkäänä, valita pontevat sloganit ja hyödyntää yhteisiä tägejä oman viestinnän liitteenä. Koska muutkin toimijat ovat nyt pidentyneen kampanja-ajan johdosta liikkeellä, voimme erottautua jatkossa sillä, että otamme yhteiseksi tavoitteeksi nämä koko valtuustokauden ajaksi. Yhteisen materiaalin vetoapu realisoituu vain käyttämällä sitä. Tehdään tämä kaikki nykyisten ja tulevien oppilaittemme, työpaikkojen ja tärkeimmän: taidekasvatuksen vuoksi!
Susanna Ertolahti-Mertanen
hallituksen varajäsen
Keski-Karjalan musiikkiopiston rehtori