Susanna Ertolahti-Mertanen, rehtori (Keski-Karjalan musiikkiopisto), SML:n hallituksen jäsen & Mutes ry:n puheenjohtaja

Musiikin hahmotustaitojen teemavuosi kääntyi jälkimmäiselle puoliskolleen syyskauden käynnistyessä. ”#onkspakko” muuttuu oikeasti mielenkiintoiseksi ja soivaksi ymmärrykseksi pienillä askelilla. SML on tuottanut teemavuonna podcasteja, blogitekstejä ja edesauttanut yhteistyötä oppilaitosten välillä monellakin tapaa. Hahmottamistaitojen kartuttaminen on yleisesti ottaen koko opintotaipaleen tavoite; hyvä musiikillinen hahmottamistaito tukee myös elinikäistä harrastussuhdetta, mihin pyrimme opintopolun pituudesta huolimatta.

Keski-Karjalan musiikkiopistossa tartuttiin tavoitteeseen saattaa jokainen 10 vuotta täyttänyt opintokokonaisuuden mukaisiin harrastusopintoihin. Alueelliselle musiikkioppilaitostoimijalle tavoite on erityisen haastava jo siitäkin syystä, että oppilaat ovat seitsemän kunnan alueella, yli 120 kilometrin laajuisella alueella. Noin 50 opettajan työyhteisö ajaa toimipisteisiin päivittäin, ja lähtökohtaisesti perustaa opetuspisteensä tarvikkeineen aina uudelleen. Näin myös hahmotusopetuksessa, jossa sama opetusluokka on monien muidenkin toimijoiden käytössä viikon aikana. Tavoite tarjota kaikille samoja valikoimia tasapuolisesti on arjessa ilman muuta haastavaa, mutta joustavilla ratkaisuilla ollaan jo todella pitkälle toiveet saatu toteutettua.

Opetus musiikkioppilaitoksessa on tänä päivänä huomattavasti yksilöllisempää kuin takavuosina. Kykenemme huomioimaan erilaisuutta herkemmin, ja tunnustamme erilaiset tarpeet. Tämän päivän musiikkipedagogi on myös kiinnostunut tukemaan oppilaansa oppimisen taitoja, joita oppilas voi hyödyntää muihinkin opintoalueisiin instrumentin hallinnan lisäksi. Kaikille opetussuunnitelman mukainen eteneminen ei ole aivan luontevaa, jolloin opintotavoitteisiin ja menetelmiin voidaan tehdä monenlaisia räätälöintejä. Näiden erityisratkaisujen luominen tekee pedagogeistamme ammatillisesti vahvoja ja osaavia, ja taitoihinsa luottavia. Työnantajan tulee tunnustaa pedagogien kehitystarpeet ja tukea niitä puolestaan perehdytyksillä ja yksilöllisillä oikeilla valinnoilla. Liian suuret haasteet myös siltä osin voivat kääntyä voimavarojen kannalta rasitteeksi. Oppilaitokset eri puolilla Suomea toteuttavat myös joustavaa sisäänottoa, tarkoittaen sitä, että myös kesken kauden vapautuvat oppilaspaikat täytetään. Ryhmäopetuksen kannalta ne on tyypillisesti haastavia, niin yhteissoiton, hahmotusopetuksen kuin tanssinopetuksenkin toiminnassa.

Euroopan musiikkioppilaitosten liitto EMU julkaisi tänä keväänä 50-vuotisseminaarissaan tuoreita tilastotietoja toimialasta. Peräti 11/12 Euroopan maan musiikkioppilaitostoimijoista on kohdannut rekrytointihaasteita, paikoin jopa kaupunkien koosta riippumatta. Näitä on kohdattu nyt myös suomalaisissa musiikki- ja tanssioppilaitoksissa: päteviä pedagogeja löytyy avoimiin tehtäviin kasvukeskuksissa kohtalaisesti, mutta maakunnallisissa oppilaitoksissa tilanne ei ole sama. Tällä hetkellä alan korkeakoulututkinto tarjoaa kohtalaisen helposti työllistymisen, etenkin mikäli joustavuutta asuinpaikan osalta löytyy. Alueellisen ammattikorkeakouluverkoston karsiminen näkyy mm. Joensuun seudulla, jossa aikaisemmin ammattikorkeakoulutasoisia musiikkipedagogeja valmistui vuosittain. Eurooppalaisten oppilaitosten kokemat rekrytointihaasteet liittyvät ennen kaikkea alueellisuuteen, soitinvalikoiman kattavuuden haasteisiin sekä riittävän kielitaidon hallintaan. Myös työolosuhteet ja palkkaustaso on houkuttelevuutta eurooppalaisessa kontekstissa heikentäviä tekijöitä. Suurimmalla osassa kartoitukseen osallistuneista oppilaitoksista työsuhteet ovat pääosin vakinaisia. Sitouttamista nimenomaan läntisen Euroopan puolella haastaa mm. opettajan palkkatason tuntuvat erot perusopetuksen opettajaan verrattuna. Itä-Euroopassa eroa ei koeta niin merkittävänä.

Suomalaisen musiikkioppilaitoskentän tarve on riittävä määrä pedagogeja, joilla on kiinnostusta ammatillisen työnkuvan laajentamiseen yhden instrumentin hallinnasta erityyppisiin opetustehtäviin. Hahmotustaitojen, kuten muidenkin opetusaineiden opetus on onnistuneinta alan pedagogiikkaan erikoistuneen pedagogin toimesta. Olemme nyt jo osin tilanteessa, jossa hahmotusaineiden pedagogeja ei kaikkien oppilaitosten tarpeisiin tahdo riittää. Mutes ry:n vuonna 2022 tekemän kartoituksen perusteella tilanne heikkenee lähivuosien aikana tuntuvasti lisää. Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttaminen kohtaa haasteita tämän osalta erityisellä tavalla, sillä hahmotustaitojen edistäminen on tällä hetkellä lähes jokaisen oppilaitoksen jokaisen perus- tai syventäviä opintoja suorittavien tavoitteena.

Keski-Karjalan musiikkiopisto päätyi tarjoamaan henkilökohtaisia opetusresursseja niille oppilaille, joilla hahmotuksen ryhmiin osallistuminen ei mahdollistu aikataulujen, välimatkojen tai muiden erityistarpeiden vuoksi. Henkilökohtaisia muharesursseja tarjoavat osin hahmotuksen taitojen pedagogit, mutta myös soitonopettajat, joille lisäaikaa annetaan soittotuntien kestoja pidentämällä. Instrumenttipedagogit ovat nyt saaneet ensimmäiset perehdytyspäivänsä hahmotustaitojen yksilöohjauksesta vastaaviksi, ja samalla ne liitettiin myös tehtävien vaativuuden arvioinnin palkanlisäkriteereihin. Oppilaitoksen tarpeiden muuttuminen näkyy myös opettajien huomioimisena perehdytyksillä, vertaistuella, koulutuksilla ja palkanlisillä. Oppilaiden opinnot edistyvät joustavilla ratkaisuilla, instrumenttiopettajat laajentavat osaamistaan, ja sitoutumiseen odotetaan näillä tavoilla vahvistavia vaikutuksia. Kukaan ei keskeytä opintojaan hahmotustaitojen vuoksi – päinvastoin, nyt opintokokonaisuus mahdollistuu kaikille tasapuolisemmin, ja osa opetusryhmistä kevenee oppilasmäärän osalta, mikä sekin voi mahdollistaa yksilöllisyyden toteutumista ryhmäopetustavoitteissa hyvällä tavalla.

Susanna Ertolahti-Mertanen
rehtori (Keski-Karjalan musiikkiopisto)
SML:n hallituksen jäsen
Mutes ry:n puheenjohtaja