Hannele Piippo-Fair, hallituksen jäsen |
Suomen juhlavuosi on sysännyt liikkeelle haasteiden vyöryn. Juhlavuoden nimissä meidät suomalaiset haastetaan tänä vuonna saunomaan, syömään, liikkumaan, soittamaan, laulamaan, tanssimaan, lukemaan, leikkimään, retkeilemään ja rakentamaan vuoden juhlatapahtumia yhdessä. Tuhansien juhlavuoden tapahtumien ansioilla Suomi voisi päästä jopa Guinnessin ennätysten kirjaan tänä vuonna.
Yksi vuoden haasteista on Taidekasvatustalkoot, joka haastaa taidekasvatuslaitokset lisäämään taiteen perusopetuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Talkoissa voi valita yhden neljästä haasteesta: prosenttihaaste, jossa oppilaitos sitoutuu käyttämään 1% oppilaitoksen kokonaiskuluista sosiaalisin perustein tarjottavaan taidekasvatukseen. Taidekasvatus kuuluu kaikille -haasteessa oppilaitos sitoutuu lisäämään vapaaoppilaspaikkojen määrää. Uudet avaukset -haasteessa avataan uusi yhteistyömalli esim. koulun, päiväkodin, sairaalan tai palvelukeskuksen kanssa. Hyvät ideat kiertoon -haasteessa oppilaitos kertoo jo toteutuneesta tai parhaillaan käynnissä olevasta toiminnasta, joka edistää Taidekasvatustalkoiden tavoitteita.
Taiteen perusopetusliiton viime elokuussa tekemän valtakunnallisen kyselyn tulokset taiteen perusopetuksen saatavuudesta ovat jo nyt varsin rohkaisevia: taiteen perusopetuksen oppilaitosverkko käsittää 393 oppilaitosta, 85% Suomen kunnista ja 126 000 oppilasta. Vuosittain n. 1,5 miljoonaa suomalaista osallistuu taideoppilaitosten järjestämiin tapahtumiin. Tätä hienoa saavutusta tukee Yleisradion kevään kunnallisvaaleja varten laatima kuntatutka, joka paljastaa mm. kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien kulttuurikunnon; miten eri kaupungit panostavat kulttuuriin/asukas. Eri kuntien tietoja tutkiessa kulttuurinen ilmapiiri on tilastojen valossa varsin myönteinen. Oma kaupunkini Lappeenranta panostaa kulttuuriin 169,2€/asukas maan keskiarvon ollessa 92,6€/asukas. Kaupungin ilmapiiri saa neljä tähteä viidestä.
Tilastojen valossa kulttuurilla on valoisat ajat edessä. Entä käytännössä. Lappeenrannan säästökuuri leikkasi musiikkiopiston saamaa kaupunginavustusta kolme vuotta sitten yli 15%. Kaupunginteatterin lähes miljoonaluokan vuokrankorotukset vuosi sitten avatun uuden teatterirakennuksen vuoksi uhkasivat vähentää kaupungin kaikkien taiteen perusopetusta antavien koulujen tukea 10-20% tälle vuodelle. Valtuusto myönsi teatterin kasvaneisiin vuokrakuluihin lisämäärärahan ja oppilaitosten tuki tälle vuodelle pysyi viime vuoden tasolla. Samaan hengenvetoon kaupungissa puhutaan orkesterin lakkauttamisesta teatterin kulujen peittämiseksi.
Useissa oppilaitoksissa käydään vastaavanlaista kuntatuen tarkastelua. Säästöpaineiden alla kunnat joutuvat pohtimaan kriittisesti oppilaitoksille myöntämiään avustuksia. Kysymys on poliittisista arvovalinnoista, sillä kuntien taiteen perusopetukseen myöntämät avustukset ovat kuntien kokonaisbudjeteissa niin vähäinen osa, josta säästämällä ei voi korjata kunnan talousahdinkoa, mutta voidaan kyllä lisätä sitä.
Musiikkiopistot ovat enenevässä määrin laajentamassa toimialuettaan sosiaalipalvelujen puolelle tarjoamalla mm. ikäihmisten hyvinvointipalveluja. Tätä suuntausta tukevat myös Artsequal -hanke sekä Taidekasvatustalkoot.
Kevään kunnallisvaalit nostavat ilmaan hyvinvointi- ja kunnallisten palvelujen teemoja, joiden varassa uudet ehdokkaat pyrkivät ratsastamaan avoimille valtuustopaikoille. Kolme vuotta sitten Timo Klemettinen pohti blogissaan musiikkioppilaitosten asemaa kuntauudistuksen kynnyksellä. ”On tärkeää tiedostaa, ettei taiteen perusopetus ole erityisesti ”tulilinjalla”, vaan kyseessä on koko kuntatalouden tervehdyttäminen. Toisaalta, kun kunnat säästävät ja leikkauksia tehdään, ei yksikään toimiala voi kokea olevansa turvassa mahdollisilta leikkauksilta. Myöskään taiteen perusopetuksen asema kuntapalveluissa ei ole muuttunut. Taiteen perusopetus on edelleen harkinnanvaraista toimintaa, jota kunnat voivat niin halutessaan järjestää/tukea. Muuttuvassa kuntakentässä musiikkioppilaitosten oma vastuu korostuu. SML voi oppilaitosten etujärjestönä tuottaa tukimateriaalia, osallistua keskusteluun ja vaikuttaa osaltaan julkisuudessa positiivisesti musiikkikasvatuksen asemaan, mutta lopulta päätökset tehdään aina kunnissa.”
Juhlavuoden käynnistyessä on hyvä hetki nostaa esille taiteen perusopetuksen aseman merkitys osana kunnan peruspalveluja. Kuntalaisten huhtikuussa valitsemat ehdokkaat päättävät kaikkien oppilaitosten kunnan avustuksista neljä seuraavaa vuotta. Nyt on aika ottaa haasteet vastaan ja vaikuttaa.
Tervetuloa käynnistämään juhlavuosi Lappeenrantaan taiteen perusopetuksen yhteistyöseminaariin 19.-20. tammikuuta.
Hannele Piippo-Fair
hallituksen jäsen
9.1.2017