Minja Koskela, SML:n toiminnanjohtaja
Sunnuntaina Suomessa äänestetään hyvinvoinnista. Sotevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, joilla linjataan tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Vaalit ovat mahdollisuus laajentaa yhteiskunnallista keskustelua hyvinvoinnista ja pohtia, mistä yhteiskunnan hyvinvointi syntyy ja millaisilla toimilla yhteiskunnan sekä sen jäsenten hyvinvointia voidaan tukea. Haluan osallistua keskusteluun tuomalla muutaman näkökulman musiikin rikkaalta kentältä.
Seuraava on faktaa: musiikki lisää yhteisöllisyyttä, vahvistaa identiteettiä ja tarjoaa elämyksiä. Lisäksi musiikki – kuten kaikki muukin taide – tarjoaa väylän katsoa maailmaa uudesta kulmasta ja vahvistaa kykyä kyseenalaistaa. Musiikki on siis ilman muuta hyvinvoinnin lähde – ja yhteiskunnallisesti vieläpä monipuolinen sellainen! Kaikesta tästä huolimatta hyvinvoinnista puhutaan usein kulueränä esimerkiksi pohtimalla, kuinka paljon hyvinvoinnin tuottaminen maksaa? Haluan kääntää ajatuksen ympäri ja esittää vastakysymyksen: paljonko maksaa, jos hyvinvointi jätetään tuottamatta?
Hyvinvoinnin vaaliminen edellyttää ihmisen tunnistamista kokonaisvaltaisena ja sosiaalisena olentona. Sen sijaan tehokkuusajattelu, joka tarkastelee maailmaa ja ihmisyyttä kapea-alaisesti tuotantopotentiaalina, voi pahimmillaan näivettää hyvinvointia. Filosofi Martha Nussbaum kirjoittaa: “Humanististen tieteiden ja taiteiden avulla ihmiset oppivat näkemään toisensa täysiarvoisina olentoina, joilla on omat ajatuksensa ja tunteensa sekä oikeus nauttia kunnioitusta ja myötätuntoa. Lisäksi kansakunnat kykenevät niiden avulla voittamaan keskinäiset pelkonsa ja epäilyksensä sekä pääsemään järkevään ja myötätuntoiseen vuoropuheluun.” Nussbaumin argumentti on, että taide lisää yhteiskunnan demokratiaa, osallisuutta ja hyvinvointia – ja että kaikki tämä on arvokasta ja merkityksellistä sinänsä. Lisäksi taiteeseen ja musiikkiin panostaminen on kannattavaa myös talouden näkökulmasta. Nussbaumin mukaan taide on talouskasvun näkökulmasta jopa välttämätöntä, koska se kurottaa kohti jotain, mitä ei vielä ole. “Innovaatioiden tekemiseen tarvitaan joustavaa, avointa ja luovaa mieltä. Taiteet kehittävät näitä ominaisuuksia. Jos niistä tulee puutetta, yrityskulttuuri riutuu”, Nussbaum kiteyttää.
Musiikkioppilaitokset tarjoavat kohtaamispaikan, jossa lapset ja nuoret voivat kasvaa merkityksellisten kokemusten äärellä luoviksi ja itsenäisiksi toimijoiksi. Musiikillisen toimijuuden tukeminen onkin samalla yhteiskunnan rakenteiden vahvistamista: vahvistamalla kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuutta kokea ja tehdä musiikkia vahvistamme yhteiskunnan turvaverkkoja jotka pitävät huolta, että kukaan ei putoa kyydistä. Näistä syistä perheiden ja lasten kiinnittäminen musiikkiin tarjoaa paitsi elämyksiä, myös hyvinvointia yhteiskuntaan.
Musiikkiin panostaminen on tasa-arvoteko – mutta se on myös hyvinvointiteko. Siksi musiikkioppilaitosten toiminta tukee yhteiskunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia – ja parhaimmillaan myös tulevia hyvinvointialueita niiden tärkeässä tehtävässä.
Lähde: Nussbaum, Martha C. 2010. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Helsinki: Gaudeamus. Tekstin sitaatit sivuilta 167 ja 133.
