Timo Klemettinen, toiminnanjohtaja |
Onko kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä ylipäätään mitään järkeä? Tämä kysymys on hiipinyt mieleeni aina välillä istuessani lentokentällä. Olen toiminut eurooppalaisissa yhdistyksissä ja verkostoissa vuodesta 1999 lähtien ja kiusallisen tietoinen jättämästäni hiilijalanjäljestä. Kysymys on toisaalta perspektiivistä, asioiden suhteuttamisesta ja toisaalta erilaisuuden ymmärtämisestä, jakamisesta ja oppimisesta. Kansainvälinen yhteistyö on mielestäni jatkuvasti kehittynyt. Vanhan ajan herraseurat alkavat olla historiaa ja tilalle on tullut eurooppalaisia asiantuntijaorganisaatioita joiden tavoitteena on oikeasti saada työnsä tulokset näkymään ruohonjuuritasolla.
Toisin kuin muilla taideoppilaitoksilla, musiikkioppilaitoksilla on eurooppalainen yhteistyöverkosto EMU, eli Euroopan musiikkioppilaitosten liitto. Suomen musiikkioppilaitosten liitto on toiminut liiton aktiivisena jäsenenä jo vuodesta 1973 -liiton perustamisesta – lähtien. EMU:n alkuperäiset tavoitteet eivät ole pohjimmiltaan muuttuneet, mutta Eurooppa on ja tämä on asettanut myös EMU:n uusien kehittämishaasteiden eteen. Uusina kysymyksinä EMU:n on täytynyt kohdata mm. osallistuminen eurooppalaiseen kulttuuripoliittiseen keskusteluun, monikulttuurisuuden tuomat haasteet ja uuden teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Samoin kuin EMU:n myös EMU:n jäsenmaiden haasteena on ollut ja on edelleen länsimaisen taidemusiikin tradition ylläpitäminen kaiken muutoksen ja myllerryksen keskellä.
Luultavasti koskaan EMU:n historiassa ei liiton toiminnassa ole tapahtunut niin suurta muutosta kuin tapahtui vuonna 2011. EMU pääsi EU:n operationaalisen rahoituksen piiriin ja Tallinnan vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus, johon tuli peräti 4 uutta jäsentä ja puheenjohtajaksi valittiin suomalaissyntyinen Helena Maffli Lausannen konservatoriosta. Uusi hallitus on ryhtynyt riuskasti vastaamaan edellä mainittuihin kehittämishaasteisiin.
EMU:n toiminta jakautuu uudessa toimintastrategiassa neljään osa-alueeseen: musiikkipedagogia, edunvalvonta, yhteistyö muiden taiteiden kanssa ja kehitysyhteistyö.
Musiikkipedagogiatyöryhmän keskeisenä tavoitteena tulevina vuosina on tehdä kattava selvitys Euroopan musiikkikasvatuksen nykytilasta, kehittämistarpeista ja haasteista. Selvitystyö pyritään aloittamaan yhteistyössä pohjoismaisen ns. ”EMU Nordic”-työryhmän kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa musiikkikasvatuksen kehittämishankkeille, joita on tarkoitus toteuttaa EMU:n jäsen organisaatioiden ja Eurooppalaisten musiikkioppilaitosten kesken.
Edunvalvontatyöryhmä on valmistamassa EMU:n musiikkipoliittista ohjelmaa ja tiedotusstrategiaa. Tavoitteena on luoda yhteyksiä musiikkikasvatuksesta poliittisiin päätöksentekijöihin eurooppalaisella kansallisella ja paikallisella tasolla. Tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen musiikkikasvatuksen vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntiin ovat luonnollisesti keskeinen osa edunvalvontaohjelmaa. EMU:n voima on sen jäsenistössä. EMU edustaa 4 miljoonaa oppilasta, 150 000 opettajaa ja 4 000 000 oppilasta.
EMU:n taiteiden välisen yhteistyöryhmän tavoitteena on vahvistaa muiden taiteiden kuin musiikin eurooppalaista verkottumista yhteistyössä Arts4all-verkoston kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena on perustaa eurooppalainen taidekasvattajien keskustelufoorumi ja yhteinen edunvalvontajärjestelmä. Hyvänä esimerkkinä hedelmällisestä taiteiden välisestä yhteistyöstä on kotoinen TPO-liittomme ja sen harjoittama edunvalvontatyö. Yhdessä toimien olemme vahvempia ja pystymme paremmin vahvistamaan taidekasvatuksen asemaa kansallisessa ja eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa.
Neljäs toiminta-alue keskittyy kulttuurisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin musiikkikasvatuksen alueella. EMU:n tavoitteena on välittää tietoa ja rohkaista eurooppalaisia musiikkioppilaitoksia toteuttamaan kehitysyhteistyöhankkeita. Ilolla voin todeta että suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa on viimeisten vuosien aikana syntynyt ensimmäisiä kehitysyhteistyöhankkeita, kuten Jokilaaksojen musiikkiopiston Brasilia-Suomi-yhteistyöhanke ja uusimpana hankkeena toivottavasti ulkoministeriön rahoituksen pariin pääsevä Espoon musiikkiopiston Afganistan-hanke. Toivottavasti yhä useampi musiikkiopisto ottaa haasteen vastaan ja ryhtyy toteuttaman kehitysyhteistyöhankkeita, jotka samalla myös kehittävät suomalaista musiikkikasvatusta ja yhteiskuntaa.
EMU:n toimintaa voidaan arvioida vain sen musiikkioppilaitoksille ja musiikkikasvatukselle tuottaman lisäarvon valossa. Uskon, että EMU on nyt oikealla tiellä ja sen mahdollisuudet edistää musiikkikasvatuksen toimintaedellytyksiä paranevat entisestään tulevien vuosien aikana.
Yhtä varmasti kun muuttolinnut saapuvat keväisin tänne pohjolaan, yhdistykset järjestävät omat vuosikokoukset kevään aikana. Euroopan musiikkioppilaitosten liitto järjestää vuosikokouksensa, Euroopan musiikkikasvatusfoorumin ja Euroopan nuorisomusiikkifestivaalin Italiassa, kauniissa Emilia-Romagnan maakunnassa 16.-20.5. Tällä kertaa tapahtumiin osallistuu peräti seitsemän SML:n edustajaa. Myös nuorisomusiikki festivaaleilla on mukava suomalaisedustus. Haluankin kiittää Lounais-Hämeen musiikkiopiston, Espoon musiikkiopiston, Keski-Helsingin musiikkiopiston, Lauttasaaren musiikkiopiston, Sibelius-opiston, Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston ja Joensuun konservatorion orkestereita ja yhtyeitä osallistumisesta tapahtumaan.
Timo Klemettinen 9.3.2012
