Timo Klemettinen, toiminnanjohtaja |
Suomen musiikkioppilaitosten liitto perustettiin vuonna 1956, joten vietämme parhaillaan Suomen musiikkioppilaitosten liiton 60-v. juhlavuotta. Perustamiskokouksen pöytäkirjamerkinnän mukaan ”musiikkioppilaitostoiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä ja liiton tehtävä on luoda yhdenmukaisuutta ja järjestystä työhön”. Nämä pöytäkirjaan merkityt tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja tänä päivänä laadukasta musiikinopetusta saa joka puolella Suomea.
Suomen musiikkioppilaitosten liiton kymmenen vuotta kestäneet neuvottelut opetusministeriön ja kansanedustajien kanssa tuottivat tulosta vuonna 1969, jolloin laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta tuli voimaan. Laki valtionavustuksesta loi pohjan nykyiselle musiikkikasvatusjärjestelmälle. Tänä päivänä 87 oppilaitosta saa taiteen perusopetuksen tuntiperusteista valtionosuutta ja musiikkioppilaitokset sekä niiden sivutoimipisteet ovat kirjastojen lisäksi ainoa koko maan kattava kulttuuripalveluverkosto.
Musiikkikasvatuksella on vahva yhteiskunnallinen asema. Valtion ja kuntien rahoitus yhdessä oppilasmaksujen kanssa tarjoaa hyvän taloudellisen pohjan oppilaitosten toiminnalle. Julkinen tuki mahdollistaa lasten ja nuorten osallistumisen taidekasvatukseen riippumatta vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua laadukkaaseen musiikkikasvatukseen edistävät vapaaoppilaspaikat, maksuhuojennukset ja sisaralennukset.
Yksi 1969 voimaan astuneen rahoituslain vaikutuksista musiikkioppilaitostoimintaan oli opettajien pätevyyden lisääntyminen. Nykyisistä oppilaitosten viranhaltijoista kaikki ovat vähintään maisteritutkinnon suorittaneita taitavia ja sitoutuneita opettajia. Kruununjalokivenä on musiikkileikkikoulu, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä musiikin, liikunnan, leikin ja tarinoiden maailmassa. 
Musiikin taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä tarjoaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden laaja-alaiseen musiikin harrastamiseen. Vaikka musiikkioppilaitosten päätavoite on luoda oppilaille hyvä musiikkisuhde ja pohja elinikäiseen musiikin harrastamiseen, tarjoaa laadukas ja riittävän laaja musiikkiopetus myös valmiudet alan ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin sekä pohjan suomalaisen musiikkielämän tulevaisuudelle.
Musiikkioppilaitokset ovat laajentaneet toimintaa entistä enemmän oppilaitosten seinien ulkopuolelle. Tyypillisiä yhteistyötahoja musiikkioppilaitoksille ovat mm. päiväkodit, sairaalat ja palvelutalot. On hienoa, että musiikkioppilaitokset pystyvät osaltaan lisäämään suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tuomaan iloa ihmisten arkeen.
Musiikkioppilaitokset ovat myös merkittäviä kulttuuripalveluiden tuottajia. Yksin ja yhdessä muiden toiminta-alueen kulttuuritoimijoiden kanssa musiikkioppilaitokset tuottavat vuosittain merkittävän määrän konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia.
Opetushallitus on parhaillaan uudistamassa taiteen perusopetuksen valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Keskeisiä tavoitteita uudistustyössä ovat valinnaisuuden ja oppilaslähtöisyyden lisääminen. Uskon, että tähän tavoitteeseen päästään, ja tulevaisuudessa musiikkioppilaitokset voivat entistä paremmin tarjota oppilailleen yksilöllisiä oppimispolkuja ja ottaa huomioon heidän henkilökohtaiset odotuksensa ja tavoitteensa musiikinopiskelussa.
Kun katsomme taaksepäin musiikkioppilaitosten 60-vuotista taivalta, on helppo todeta, että suomalainen musiikkikasvatus on menestystarina, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. Maamme musiikkielämää on hyvä kehittää tulevaisuudessakin perinteisen ja vahvan musiikkikasvatuksen perustalle.
Timo Klemettinen, toiminnanjohtaja
