Terveiset Tampereelta! Olen tuore SML:n hallituksen jäsen, Niina Haapanen ja toimin
Pirkanmaan musiikkiopiston apulaisrehtorina. Minulla on yrittäjätausta Tampereen Suzukikoulusta, jossa olin rehtori, yrittäjä, soitonopettaja, säestäjä, some-vastaava, siivooja, talonmies, toimistohenkilökunta jne 🙂 Nykyään vapaa-ajalla puuhailen hevosten kanssa, neulon ja luen.
Pirkanmaan musiikkiopistossa on vuodesta 2019 alkaen järjestetty sekä laajan että yleisen oppimäärän mukaista musiikin taiteen perusopetusta. Yleisen oppimäärän perustamiseen päädyttiin, kun neuvotteluiden tuloksena yksityinen musiikkikoulu Tampereen Suzukikoulu liittyi osaksi Pirkanmaan musiikkiopistoa. Suzukikoulusta siirtyneet oppilaat, opiston kuorot sekä aiemman avoimen osaston oppilaat muodostivat uuden yleisen oppimäärän osaston. Kuluneen viiden vuoden aikana yleiselle oppimäärälle on otettu myös uusia oppilaita ja oppilaat ovat voineet siirtyä laajasta yleiselle ja päinvastoin.
Meillä yleisessä oppimäärässä ainoa pakollinen opinto on pääaine, joka voi olla myös kuoro tai yhteissoittoryhmä. Pääaine kerryttää yleisen oppimäärän yhteisiä opintoja. Tämän lisäksi voi opiskella teemaopintoja: yhteismusisointia, musiikin hahmotusta, projektiopintoja tai vaikkapa tiettyä tyylisuuntaa. Yleinen oppimäärä on tuntimäärältään laajaa paljon suppeampi ja sallii siksi valinnaisuutta enemmän. Yleisen oppimäärän yhteiset opinnot ovat laskennallisesti 300 tuntia ja teemaopinnot 200 tuntia.
Oppilaan näkökulmasta on hyvä, että opiskelun laajuutta on mahdollista muuttaa esimerkiksi elämäntilanteen tai motivaation muuttuessa. Ehkä jo mietitkin, miksi joku haluaisi vaihtaa laajasta yleiseen. Esimerkiksi kilpaurheilua harrastavan kalenteri täyttyy urheilutreeneistä ja kilpailuista, jolloin laajan oppimäärän opinnot eivät siihen ehkä enää sovi. Jos soitto / laulu on kuitenkin ollut mieluinen harrastus, ei sitä tarvitse lopettaa, vaan voi siirtyä yleiseen oppimäärään jatkamaan harrastusta. Yleinen oppimäärä on sopinut myös monen aikuisen elämäntilanteeseen. Toisaalta yleiseltä on voinut siirtyä laajalle, jos opinnot etenevät hyvin.
Oppilaan näkökulmasta huonoa on näiden oppimäärien hinnoittelu. Esimerkiksi Tampereella kaupunki ei tue taiteen perusopetuksen musiikin yleistä oppimäärää muuten kuin myöntämällä opetustoimiluvan (jolla saa ALV-vapauden). Tämä johtaa siihen, että yleisellä puolella lukukausimaksut ovat paljon suuremmat kuin laajalla eikä kaikilla siksi ole tosiasiallista mahdollisuutta siirtyä yleisen lukukausimaksujen pariin. Lisäksi hintoja täytyisi edelleenkin nostaa, jotta nousevat palkkakulut saataisiin katettua. Unelmatilanteessa kaikki opetus olisi saman hintaista, mutta mahdetaanko siihen päästä koskaan?
Asiakasperheistä osa on pitänyt hyvänä asiana sitä, että on valinnan mahdollisuus ja he ovat tutustuneet opseihimme nettisivuilla. Osa taas on kokenut vaikeaksi hahmottaa, missä opinnoissa heidän lapsensa on mukana tai onko mahdollista tehdä muutoksia opintoihin ja millä perustein.
Opettajien näkökulmasta oppilaat oppivat soittamaan tai laulamaan samalla tavalla, olivat he sitten yleisellä tai laajalla. Siihen vaikuttaa oppilaan harjoitteluinto, osallistuminen tai erityisesti oppiminen musiikin hahmotusaineissa tai yhteismusisoinnissa. Oppimiseen vaikuttavat oppilaan koti- ja kouluympäristö sekä opiskelutekniikat. Toisaalta yleistä oppimäärää opettaessa ei tarvitse miettiä, ehtiikö oppilas syventäviin opintoihin ennen lukioikää. (Jos sellaista miettii muutenkaan.) Opettajalle sekavuutta aiheuttavat erilaiset tavoitetaulumerkinnät eri oppimäärissä.
Toimistohenkilökunnalle yleisen ja laajan rinnakkaiselo lisää hieman työtä. Talousseuranta tehdään erikseen eri oppimääriin ja se vaikuttaa niin opettajien tunteihin, tapahtumiin kuin tietysti laskutukseen. Toisaalta näitä samoja asioita eritellään joka tapauksessa, jos tarkastellaan esimerkiksi muskaria erillään muusta opetuksesta. Viestinnässä ja asiakaspalvelussa törmää tilanteisiin, joissa pääsisi helpommalla yhden oppimäärän kanssa, mutta ei se ole ollut mahdotonta kahdessakaan. Opetuksen järjestäjänä ja tulevaisuuden strategioita suunnitellessa voikin miettiä, antaako kaksi oppimäärää enemmän vaihtoehtoja toiminta-alueella – vai tarvitaanko niitä vaihtoehtoja.
Voi myös miettiä, onko keinotekoista erottelua järjestää erikseen yleistä ja laajaa oppimäärää? Tästä voidaan olla montaa mieltä. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on kuitenkin laadittu sekä yleiselle että laajalle, kaikille yhdeksälle taiteenlajille. Kasvukeskuksissa on toistaiseksi ollut tarve lisätä oppilaspaikkoja ja yleisen puolelle niitä on voitu lisätä.
Mielestäni musiikkioppilaitosten tärkein tehtävä on ylläpitää kulttuuria ja tuoda kulttuurin pariin tulevaisuuden soittajia, laulajia ja konserttiyleisöä. Luoda siis sitä musiikkisuhdetta, oppimäärästä välittämättä.
Kirjoittanut Niina Haapanen
