Hanne Närhinsalo ja Taru Koivisto

Alustavia tuloksia musiikin hahmotustaitojen opettajakyselystä

Visioita 2 -blogikirjoituksessa kerroimme musiikin hahmotustaitojen opettajakyselyn alustavista tuloksista opetusolosuhteisiin, opetusympäristöihin ja opetuksen kehittämiseen liittyen. Jatkamme tulosten esittelyä ja pohdintaa tässä kirjoituksessa tarkastelemalla opettajien ammatillisuutta heidän kuvaamiensa vahvuuksien, innostuksen ja kehittämistyön näkökulmista. Musiikin hahmotustaitojen opettajakyselystä julkaistaan laajempi raportti vuoden 2024 aikana.

Millaisista lähtökohdista MUHA-opettajat kehittävät omaa työtään?

Melkein puolella opettajakyselyyn vastanneista (46 %) oli jokin musiikin hahmotustaitoihin liittyvä pedagoginen koulutus, esimerkiksi konservatorio-opintoihin sisältyneet pedagogiset opinnot, ammattikorkeakoulutasoiset teoriaopinnot tai Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikin teorian aineryhmän pedagogiset opinnot. Muita ryhmäpedagogiikkaa sisältäviä opintoja, kuten varhaiskasvatuksen tai opettajan pedagogiset opinnot, oli suorittanut 27 % vastaajista. Instrumenttipedagogisia opintoja oli 27 %:lla vastaajista.

Valtaosa opettajista eli 89 % toi esille, että heidän opetuksessaan on jotain, mitä he haluaisivat kehittää. Kehittämistarpeissa korostuivat oppilaan toimijuuden tukeminen sekä opetuksen kokonaisvaltaisuuteen ja yhteisopettajuuteen liittyvät huomiot. Musiikin hahmotustaitojen opettajin välinen yhteistyö, erilaisten opetukseen liittyvien ideoiden jakaminen, opetuksen integrointi sekä soitonopetuksen ja musiikin hahmotustaitojen opetuksen toimijoiden välinen yhteistyö esiintyi useissa vastauksissa.

Opettajista 62 % oli osallistunut sellaiseen täydennyskoulutukseen, josta he kokivat olleen hyötyä musiikin hahmotustaitojen opettamisessa. Hyödyllisiksi koettiin erilaiset musiikillista ja pedagogista osaamista tukevat koulutukset ja kurssit. Koulutussisältöihin liittyen mainittiin esimerkiksi sävellystä ja sävellyspedagogiikkaa käsittelevät opintojaksot sekä improvisoinnin ohjaamiseen ja musiikkiteknologiaan liittyvät koulutukset. Tärkeiksi koettiin täydennyskoulutus, jossa saa vinkkejä ja ohjausta ryhmän kanssa toimimiseen sekä ideoita ja syvempää ymmärrystä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen. Vastauksissa mainittiin myös kiinnostus erilaisten pelien, leikkien, rytmiikan ja kehosoitinten käyttöön ja uuden ohjelmiston löytämiseen opetusta varten.

Toiveita täydennyskoulutukseen

Vastaajilla oli monenlaisia täydennyskoulutukseen liittyviä toiveita: lisäkoulutusta kaivattiin toiminnallisiin työtapoihin, oppilaita inspiroivien materiaalien ideointiin ja ryhmäpedagogisiin taitoihin liittyen. Sävellyspedagogiikka, erityispedagogiikka ja musiikkiteknologia kiinnostivat. Moni toivoi täydentävää koulutusta musiikin hahmotustaitojen didaktiikan, laulun ja äänenkäytön ja alkeisopetuksen alueilla.

Jatkuva kouluttautuminen ja sen tuoma tuki oman työn kehittämiseen koettiin tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta myös raskaaksi. Moni opettaja arvioi tarvitsevansa lisää musiikin hahmotustaitojen alueen osaamista, vaikka osalla vastaajilla oli hyvinkin laaja koulutustausta. Kaikilla vastaajilla oli joko musiikin hahmotustaitoihin tai yleisesti musiikin opettamiseen liittyvä koulutus, tai he olivat tutkintoon eli opettajaksi pätevöitymiseen johtavassa koulutuksessa.

Vastaajista 76 % oli saanut tukea myös muualta kuin täydennyskoulutuksesta. Vertaistuki omassa oppilaitoksessa tai lähialueella nähtiin tärkeänä ja siihen toivottiin lisää mahdollisuuksia. Tukea saatiin yhteistyöstä soitonopettajien ja rehtorin kanssa. Lisäksi aiempina vuosina tehty opetussuunnitelmatyö oli antanut monelle mahdollisuuksia ja syyn pohtia opetusta ja sen lähtökohtia työyhteisön kanssa ja lisätä kollegoiden välistä yhteistyötä.  

Vahvuudet ja innostus työn eteenpäin vievänä voimana

Opettajien vahvuuksia ja innostumista voidaan tarkastella myönteisenä muutosvoimana, jonka kautta oppijalähtöisyyden ja oppilaiden toimijuuden tukeminen voi myös olla paremmin toteutettavissa, kun opettajan oman ammatillisuuden kehittyminen ja laaja-alainen toimijuus mahdollistuu.

Musiikin hahmotustaitojen opettajakyselyn vastauksista välittyi empaattisuus, tahto opettaa musiikkia ja elää oppilaiden oppimisessa mukana: “On innostavaa touhuta koko musiikin eikä pelkästään yhden instrumentin ympärillä”*. Vastauksissa korostui opettajien musiikillinen osaaminen ja musiikkilähtöisyys suhteessa opetettaviin sisältöihin. Opettajakyselyn vastaajat mainitsivat ammatillisen innostuksensa aiheiksi “kiinnostuksen ja rakkauden synnyttämisen musiikkiin, moniäänisen laulun ja kun oppilaat löytävät uusia keinoja oman musiikillisen näkemyksen ilmaisuun”.

Toiminnallisuus mainittiin useissa vastauksissa ja se yhdistettiin erityisesti ryhmädynamiikan kehittymiseen, opetuksen monipuolisuuteen, tehokkuuteen ja oppijalähtöisyyteen. Jonkinlaisena välittäjänä toimiminenesiintyi useissa vastauksissa. Nähtiin tärkeänä, että muha-opettaja osaa selittää ja avata musiikin hahmottamiseen kuuluvaa käsitteistöä ja opiskeltavia kokonaisuuksia siten, että jokaisella olisi mahdollisuus oppia: “Muha-opettajana sanoitan ilmiöitä ja tutkimme niitä.”* Vastaajilla improvisointitaito yhdistyi sekä pedagogiseen luovuuteen eli innovatiivisuuteen, idearikkauteen, uteliaisuusteen, kekseliäisyyteen ja kokeilunhaluun, että musiikillisen luovuuden opettamiseen: “Olen räpeltänyt uteliaana monenlaisissa musiikkivesissä ja tykännyt tee-se-itse -meiningistä musiikissa, missä sävelletään ja luodaan musaa ennen kuin sitä ymmärretään.”

Monissa vastauksissa opetus sidottiin musiikilliseen toimintaan, joka tukee oppilaan oppimista ja sen oivaltamista, miten opittua voi hyödyntää musiikillisessa toiminnassa.

“Aina kun saamme suoritettua tason (esim. perustaso 1), teemme opituilla “aineksilla” oman sävellyksen ja äänitämme sen! Sävellykset innostavat oppilaita ja ovat hauskoja, kun niistä kaikista tulee aina niin erilaisia, eikä koskaan tiedä aloittaessa mikä on lopputulos!”

Kyselyaineiston temaattisen analyysin pohjalta hahmottelimme viisi muha-opettajien kuvaamaa ammatillista vahvuusaluetta: 

• Empaattisuus ja myötäeläminen
• Musiikillinen osaaminen ja musiikkilähtöisyys
• Toiminnallisuus
• Välittäjänä toimiminen 
• Pedagoginen luovuus ja innovatiivisuus

Kuvio 1. Musiikillisen osaamisen ja musiikkilähtöisyyden ammatillisia vahvuusalueita vastaajien kuvaamana.

Hankaluuksien ja ristiriitojen kuvausta

Näiden innostuneiden, työn imua ja monenlaisia vahvuuksia esille tuovien vastausten lisäksi kyselyssä tuli esiin muutamia hyvin toisenlaisia vastauksia, esimerkiksi “ei vahvuuksia muha-opena, vahvuuteni on instrumenttiopetuksessa”.

Vastaajat nostivat esiin erilaisia musiikin hahmotustaitojen opetukseen liittyviä, ristiriitoja aiheuttavia opetustavoitteita ja näkökulmia oppilaitoksissa:

“Hankaluuksia tulee siinä, että vaatimukset opsissa ovat melkoiset, ja kaikkien asioitten opettamisen jälkeen on vaikeaa löytää aikaa [ohjata oppilaita] musiikkia tutkiskelevampaan suuntaan.” “Käytännönläheisyyttä kaipaisin suorittamisen sijaan. En osaa yksin ratkaista tätä pulmaa, koska vastaan kuitenkin siitä, että vaaditut asiat opitaan.”

Vastauksissa tuotiin esiin myös riittämättömuuden tunteita:

“Ryhmäni ovat olleet kovin epätasaisia tasoltaan ja on vaikeaa ilman riittävää osaamista pitää jollain tavalla kehittäviä tunteja. Koen, etten omaa mitään valmiuksia opettaa muha-asioita kenellekään.” “Toivoisin oppilaiden voivan innostua muhasta. En tiedä onko se mahdollista.”

Kyselyn teemoista nousevaa pohdintaa

Alkuvuodesta 2023 julkaistun Musiikin opintopolut -raportin mukaan (Kanerva ym., 2023) vaikuttaa siltä, että edelleen osalla musiikkiopistojen oppilaista on vaikeuksia ymmärtää musiikin hahmotustaitojen ja soittamisen välistä yhteyttä: musiikin laajaa oppimäärää opiskelleet oppilaat kokivat musiikin hahmotustaitojen osaamisensa muita osa-alueita heikommaksi ja oppilaat toivoivat musiikin hahmotustaitojen opetusta kehitettävän käytännönläheisemmäksi.

“Minua harmittaa, että kukaan ei musiikkiopisto-opintojeni aikana kertonut, että sointuasteiden avulla säestysten transponointi [eli sävellajin vaihdos] on itse asiassa aika helppoa. Ajatella, jos olisin ymmärtänyt, että on olemassa tyypillisiä sointukaavoja, joiden tunteminen helpottaa kappaleiden soinnuttamista.”

Tässä muha-opettajan muistossa saattaa olla kyse siitä, että musiikinteorian ja säveltapailun tunneilla opitut asiat eivät yhdistyneet musiikkiopiston soittotunneilla, yhteismusisoinnissa tai omatoimisissa soittopuuhissa kertyneisiin musiikillisiin kokemuksiin. Nykyään ajatellaan, että oppiminen edellyttää olosuhteita, joissa ymmärryksen rakentumista tuetaan niin, että opittava uusi asia yhdistyy aiempaan ymmärrykseen (Alexander ym., 2009).

Kyselyyn vastanneet opettajat olivat sitoutuneita työhönsä, halusivat motivoida ja innostaa oppilaitaan oppimiseen ja iloitsivat yhteisistä onnistumisista. Vastauksista välittyi halu asettua oppilaan asemaan ja ymmärtää hänen lähtökohtiaan, tahto opettaa musiikkia ja elää mukana yksilöllisissä ja yhteisöllisissä oppimisprosesseissa. Herää kysymys, miksi oppilaiden kokemus musiikin hahmotustunneista voi olla hyvin erilainen.

Ehkä on pohjimmiltaan kyse siitä, miten musiikkiopistossa opiskellut osa-alueet yhdistyvät merkitykselliseksi osaksi oppilaan musiikillista toimintaa ja toimijuutta. Tutkimusta musiikin hahmotustaitojen opettamisesta on tehty vain vähän lasten ja nuorten musiikkiopintoihin liittyen.  Esimerkiksi suomalaisissa musiikkiopistoissa on tehty kaksi väistöstutkimusta hahmotustaitojen opetuksessa, joissa on selvitetty oppilaiden musiikillista toimijuutta (Kuoppamäki, 2015) ja mobiililaitteiden käyttöä (Virtanen, 2022). Kansainvälisesti toisen asteen ja korkea-asteen opettajat ovat viime vuosina nostaneet esiin tarpeen kehittää musiikin hahmotustaitoja vastaavia opintoja kokonaisvaltaisemmaksi ja niiden työskentelyä sellaiseksi, jossa kehitetään opiskelijoiden osaamista todellisia musiikillissa tilanteissa (esim. Andrianopoulou, 2019; Langfeldt, 2023; McPhail, 2023).

MUHA-opettaja voi olla todellinen moniosaaja

Tämän kyselynkin kautta näkyväksi tullut suomalainen musiikkikasvatuksen malli, jossa opiskellaan musiikkia laaja-alaisesti soittamisen, musiikin hahmotuksen ja yhteismusisoinnin kautta, on kansainvälisesti harvinainen. Miten oppilaiden oppimista voitaisiin tukea jatkossa tukea siten, että he osaisivat paremmin hyödyntää omassa musiikillisessa toiminnassaan kaikkea opetusta, mitä he musiikkiopistossa saavat?

Muha-opettajien ja oppilaiden toimijuuden vahvistuminen edellyttää musiikin hahmotustaitojen opetuksen kokonaisvaltaista kehittämistä edelleen, jotta oppilaiden musiikillinen toiminta ja musiikillinen luovuus voivat yhdistyä musiikin hahmotuksen ja musiikin luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Musiikin eri modaliteetteihin ja ilmiöihin liittyvän käsitteellistämisen eli laajempien syy-yhteyksien ja merkityksien ymmärtäminen on olennaista, jotta oppilaat voivat kasvaa ei vain monipuolisiksi ja hyvinvoiviksi musiikkialan ammattilaisiksi, vaan myös nopeasti muuttuvan maailman aktiivisiksi ja rohkeiksi toimijoiksi (ks. Koivisto 2023).

Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulutusuudistusten onnistuminen vaatii opettajien ammatillista kehittymistä, jota musiikinopettajien ammatilliset oppimisyhteisöt tukevat tehokkaasti (ks. Bautista, 2017). Kyselyn kehitysehdotuksissa tuli paljon toiveita opettajien välisen yhteistyön lisäämiseen. Näkyväksi ja sanoitetuksi tulivat tarpeet kehittää yhdessä käytänteitä, joissa eri vaiheissa uraansa olevat opettajat voisivat jakaa osaamistaan, pohtia ammatillista polkuaan ja syventää ammatillisuuttaan musiikillisina moniosaajina. Tämä mahdollistaisi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman keskeisten tavoitteiden tukemisen yhteistoiminnallisesti eli entistä oppijalähtöisemmän, musiikillisia osa-alueita integroivan ja musiikillista toimijuutta vahvistavan musiikin hahmotustaitojen opetuksen.

*Kursivoidut katkelmat ovat suoria lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.

Hanne Närhinsalo on väitöskirjatutkija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja musiikin hahmotustaitojen lehtori Musiikkiopisto Juvenaliassa. Hänen väitöskirjansa tarkastelee musiikin hahmotustaitojen opetuksen tulevaisuuden suuntia ja opetuksen pedagogiikan kehittämistä oppijalähtöiseksi ja oppilaiden kokonaisvaltaista musiikillista kasvua tukevaksi.

Taru Koivisto on musiikinopettaja, musiikkiterapeutti ja kouluttaja, joka työskentelee tutkijatohtorina Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa.

Lähteet:

• Alexander, P., Schallert, D. & Reynolds, R. (2009). What Is learning anyway? A topographical perspective considered. Educational Psychologist, 44(3), 176–192. https://doi.org/10.1080/00461520903029006
• Andrianopoulou, M. (2019). Aural education: Reconceptualising ear training in higher music learning. Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429289767
• Bautista, A. (2017). High-quality music teacher professional development: A review of the literature. Music Education Research, 19(4), 455–469. https://doi.org/10.1080/14613808.2016.1249357
• Kanerva, A., Oksanen-Särelä, K., Leppänen, A. & Kurlin Niiniaho, A. (2023). Musiikin opintopolut. Cuporen verkkojulkaisuja 70. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Saatavissa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/musiikin-opintopolut
• Kuoppamäki, A. (2015). Gender lessons: Girls and boys negotiating learning community in basics of music. Sibelius Academy.
• Koivisto, T.-A. (2023). Musiikkialan ammattilaisten moninainen työnkuva sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. Teoksessa M.-L. Juntunen & H. Partti (toim.), Muuttuva musiikkikasvatus (s. 529–548). Taideyliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-321-2
• Langfeldt, V. (2023). Holistic and ecologically valid aural training within culturally diverse music education contexts. Nordic Research in Music Education, 4, 23–34. https://doi.org/10.23865/nrme.v4.5574
• McPhail, G. (2023). Knowledge and music education: A social realist account. Routledge.
• Närhinsalo, H. & Koivisto, T.-A. (tulossa). Kohti kokonaisvaltaista musiikin hahmotustaitojen ammatillisuutta musiikkioppilaitosjärjestelmässä: Opettajakyselyn tulosten raportointia. 
• Virtanen, K. (2022). ”Tää on ollut ihan paras mupevuosi mitä mulla on koskaan ollut. Hauskoin.” Toimintatutkimus 11–15 -vuotiaiden oppilaiden tablet-laitteiden yhteistoiminnallisesta käytöstä musiikin hahmotusaineiden opetuksessa [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9200-2