Vuosi 2023 on SML:ssä musiikin hahmotustaitojen teemavuosi. Toiminta järjestetään yhteistyössä Musiikinteoria- ja säveltapailupedagogit MUTES ry:n kanssa. Tämä artikkeli on osa teemavuoden sisältöjä ja sen ovat kirjoittaneet Hanne Närhinsalo ja Taru Koivisto.

Visioita osa 2:

MUHA-OPETUKSEN TILANNEKATSAUS 2023 

Tuloksia musiikin hahmotustaitojen opettajakyselystä 

Kävitkö lapsena tai nuorena musiikkiopistoa? Muistatko opiskelleesi soittamisen lisäksi myös musiikin teoriaa, mupea tai muhaa? Minkälaisessa ympäristössä nuo tunnit pidettiin? Oliko siellä soittimia? Kuinka paljon oppilaita oli? Millainen oli opettajasi?  

“Minulla on muistikuva tunneista, joilla piti vähän paniikissa kirjoittaa paperille rytmejä ja melodioita, joita opettaja soitti pianolla. Ope kertoi hauskoja juttuja ja sitten piirreltiin paljon pallukoita. Tykkäsin näpertelystä ja teoriatehtävistä. Kaikkein elävimmin jäi kuitenkin mieleen tunti, jolloin kirjoitettiin nuoteille Maamme-laulu. Siis melodia ihan oikeasta, olemassa olevasta kappaleesta! Se tuntui jotenkin juhlavalta ja jännittävältä”, muistelee musiikin hahmotustaitojen lehtori ja tämän opettajakyselyn toteuttaja Hanne Närhinsalo. 

2020-luvun musiikkiopistoissa opiskellaan monipuolisesti instrumenttitaitoja, yhteismusisointia, musiikin hahmotustaitoja ja musiikin tuntemusta. Musiikin hahmotustaitojen opetus, jota on pyritty kehittämään aiemmista musiikin teorian ja säveltapailun kokonaisuuksista sekä niitä seuranneista musiikin perusteiden opinnoista, on osa näitä laaja-alaisia musiikkiopintoja. Pyrkimyksenä on ollut vastata sekä moninaisten oppilaiden tarpeisiin että musiikinopetusta koskeviin muuttuviin vaatimuksiin. 

Taiteen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2017) mukaan musiikkiopisto-opetuksen tulee olla oppijalähtöistä, eri osa-alueita integroivaa ja oppilaan musiikillista toimijuutta vahvistavaa. Voimassa oleva opetussuunnitelman perusteet mahdollistaa siis oppilaitoksille – ja erityisesti niiden opettajille – paljon vapautta sekä opetuksen tavoitteiden asettelussa että tavoitteisiin johtavan toiminnan toteutuksessa. 

Kuva: Sibelius-opisto/Anniina Lehto

Mahdollisuus moninaiseen MUHA-opetukseen 

Suomalainen opetusjärjestelmä nojaa päteviin ja taitaviin opettajiin (Halinen, 2018). Opettajilla on merkittävä rooli ja vastuu opetuksessaan, jossa korostuu syvällinen aiheosaaminen sekä pedagoginen taito ja luovuus, joilla voidaan muokata oppimisympäristöjä oppilaille parhaiten soveltuviksi.  

Taiteen perusopetus, mukaan lukien musiikin hahmotustaitojen opetus, suunnitellaan oppilaitoskohtaisesti valtakunnallisesti määritellyn opetussuunnitelman pohjalta. Opetuksen toteuttaminen ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt voivat musiikkiopistoissa siis vaihdella, kun oppilaitosten omissa paikallisissa opetussuunnitelmissa huomioidaan kunkin oppilaitoksen ja organisaation erityisolosuhteet.  

Millainen on MUHA-opetuksen tilanne vuonna 2023? 

Mutta mikä on lopulta muuttunut vai onko mikään? Tätä halusimme selvittää osana Suomen musiikkioppilaitosten liiton (SML) musiikin hahmotustaitojen teemavuotta. Huhtikuussa 2023 lähetettiin SML:n ja Musiikinteoria- ja säveltapailupedagogien yhdistyksen kautta kysely musiikin hahmotustaitoja opettaville opettajille. Kyselyn avulla selvitettiin opettajien hakeutumista tai päätymistä opettamaan musiikin hahmotustaitoja, opettajien koulutustaustoja ja jatkokouluttautumista, opetusmäärää, jatkokoulutustarpeita, oman työskentelyn ja ammatillisuuden vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä opetuksen kehittämiseen liittyviä toiveita oppilaitokselle. 

Saimme 79 vastausta eri-ikäisiltä opettajilta, joiden musiikin hahmotustaitojen opetuskokemus vaihteli vastikään muha-opetuksen aloittaneista kokeneisiin muha-ammattilaisiin. Kyselystä julkaistaan laajempi raportti syksyllä 2024.  

Seuraavaksi esittelemme muutamia alustavia tuloksia, jotka valaisevat opettajien opetusolosuhteita ja -ympäristöä sekä heidän toiveitaan ja tarpeitaan opetuksen kehittämisen suhteen.  

Mistä MUHA-opettajat tulevat ja miten he työskentelevät? 

Musiikin hahmotustaitojen opettajien opetusprofiilit ovat monipuolisia ja laajoja eli moni heistä opettaa muutakin musiikin hahmotustaitojen lisäksi, joka sekin on laaja oppiaine luonteeltaan. Kolmasosa vastaajista ilmoitti opettavansa ainoastaan musiikin hahmotustaitoja ja suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa opetti tämän lisäksi yhtä tai useampaa oppiainetta. Opettajien oppiainevalikoimaan kuului instrumenttiopetusta, laulua, yhtyeitä, kuoroa, kansanmusiikkia, musiikin varhaiskasvatusta, soitinvalmennusta, vapaa säestystä, sävellystä, sovitusta ja musiikkiteknologiaa.   

Opettajat olivat päätyneet opettamaan musiikin hahmotustaitoja hyvin erilaisia reittejä. Vastaajista 38 % oli kouluttautunut musiikin hahmotustaitojen tai sitä edeltäneiden oppiainekokonaisuuksien opettajaksi. Opettajista 40,5 % oli halunnut laajentaa työnkuvaansa ja 21,5 % oli ajautunut opettamaan tai opetti musiikin hahmotustaitoja vallitsevien ammatillisten olosuhteiden vuoksi. 

Opetuksen viikkotuntimäärät vaihtelivat opettajilla suuresti. Vastaajista 35 % opetti musiikin hahmotustaitoja päätoimen verran eli vähintään 16 tuntia viikossa, kun taas 21,5 % opetti musiikin hahmotustaitoja joko erillisenä aineena tai integroituna yhteensä vain 1–3 tuntia viikossa.  

Kyselyn perusteella musiikin hahmotustaitoja opetetaan edelleen lähinnä omana erillisenä oppiaineena: 90 % vastaajista opetti musiikin hahmotustaitoja omana erillisenä oppiaineenaan. Ainoastaan erillisenä oppiaineena musiikin hahmotustaitoja opetti 71 % vastaajista ja integroituna eli jonkun toisen oppiaineen yhteydessä 29 % vastaajista. Musiikin hahmotustaitojen opettamista integroitiin vastaajien mukaan soittotuntien, yhteismusisoinnin, bändien, kuorojen sekä sävellyksen ja sovituksen opetukseen.  

Musiikillisen kasvun tukemista MUHA-mahdollisuuksia ja voimavaroja lisäämällä 

Oppilaitoksille suunnattuja kehitysideoita, toiveita ja tarpeita selvitettäessä korostuivat musiikin hahmotustaitojen opettajien työympäristöön ja työn rakentumiseen liittyvät toiveet. Vastauksissa painottuivat monipuolisia taitoja omaavien opettajien merkitys sekä oppilaitosten kyky ja mahdollisuudet reagoida nopeasti muuttuvaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret elävät. Toisaalta toivottiin myös selkeämpää jatkumoa musiikin hahmotustaitojen opetukseen ja sen keskeisiin tavoitteisiin.  

Opettajat pohtivat sekä yleisesti opettajan pedagogisen tuen tarvetta että opetukseen, opetuksen suunnitteluun ja tukiopetukseen tarvittavia resursseja. Toimiva, pysyväluonteinen ja hyvin varusteltu luokkatila toistui johdonmukaisesti omalle oppilaitokselle esitetyissä toiveissa. Opetusvälineistä mainittiin erityisesti tarve tietokoneille, keyboardeille/koskettimille ja erilaisille soittimille, joita kaikilla ei ole vielä käytössään. Uusien opetusmateriaalien löytäminen ja tuottaminen koettiin tärkeäksi ja yhteissoittoon ja säveltapailun opettamiseen toivottiin lisää aikaa.  

Yhteen hiileen puhaltamista ja yhteistyön vahvistamista 

Kyselyn tuloksista nousi esiin opettajien kokemus siitä, että musiikin hahmotustaitoihin ja siihen liittyvään pedagogiikkaan liittyvää osaamista ei aina arvosteta. Monen opettajan näkökulmasta esimerkiksi oppilaiden perheet, kollegat tai oppilaitoksen hallinnollinen henkilökunta eivät aina välttämättä ymmärrä aineen merkitystä ja tavoitteita.  

Erään opettajan sanoja mukaillen olisi tärkeää, että “kaikki oppilaitoksessa puhaltaisivat yhteen hiileen eikä dissattaisi muha-opettajaa tai hänen edustamaansa musiikkikasvatustyötä.” Toisaalta vain yksi opettaja mainitsi vahvuudekseen vuorovaikutuksen eri tahojen kanssa. Voidaan pohtia, voisiko tällä olla vaikutusta siihen, miten muha-opetuksen merkitys osana muusikoksi kasvamista ymmärretään kaikkien musiikkiopistotoimijoiden kesken ja muha-opettajien verkostoissa. 

Valtaosa opettajista kuvasi vastauksissaan erilaisia ja eri intensiteetillä toteutettavia yhteistoiminnallisia muotoja, joiden avulla voitaisiin lisätä yhteistyötä sekä musiikin hahmotustaitoja opettavien kollegoiden että instrumentti- ja yhtyeopettajien kanssa. Taide- ja rytmimusiikin silloittamista ja pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä pohdittiin myös. 

MUHA-opetukseen ja oppimisympäristöihin kannattaa satsata 

Monipuoliset opetusmenetelmät, opetussisältöjen integrointi ja opettajien välinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi osaksi musiikin opiskelun holistisuutta eli kokonaisvaltaisuutta. Opettajan ammattitaidon lisäksi oppilaitoksen olosuhteiden koettiin vaikuttavan merkittävästi siihen, miten opettaja pystyy toteuttamaan muha-opetusta arjessa. 

Opettajien vastauksissa toistuivat koko kyselyaineistossa seuraavat musiikin hahmotustaitojen opettamisen ja oppimisen kannalta tärkeiksi koetut teemat:  

• oppimisolosuhteiden tukeminen ja luominen 
• oppilaiden motivointi  
• erilaisten oppilaiden ja oppijoiden tarpeet ryhmässä 
• käytännönläheisyys  
• aiempaa kokonaisvaltaisempi näkökulma musiikin oppimiseen. 

Kyselyn perusteella voidaan pohtia, kannattaisiko oppilaitosten jatkossa panostaa aiempaa enemmän musiikin hahmotustaitojen opetukseen ja olosuhteisiin, koska kyseessä on oppiaine, joka vaikuttaa kaikkiin oppilaitoksen oppilaisiin ja heidän musiikkiopintoihinsa.  

Alustavien tulosten pohdintaa 

Kokonaisvaltaisen kasvun ja muusikkouden vahvistuminen musiikin hahmotustaitojen tunneilla edellyttää oppimisympäristöjä, joissa soittaminen ja muu monipuolinen musiikin opiskelu on mahdollista. Tarvitaan runsaasti tilaa, luokkasoittimia ja/tai oppilaiden mahdollisuutta tuoda omat soittimet musiikin hahmotustaitojen tunneille. Opettajien välisen yhteistyön tukeminen on yksi keino vahvistaa musiikin eri osa-alueiden kokonaisvaltaisempaa oppimista ja oppilaiden musiikillista toimijuutta. 

Huomionarvoista on, että opetusolosuhteiden ja -ympäristöjen lisäksi musiikin hahmotustaitojen opetusmäärät vaihtelivat eri opettajien kesken paljon. Voidaankin kysyä, että jos opettajalla on vain muutama tunti muha-opetusta viikossa, ehtiikö näissä olosuhteissa tapahtua opettajan ammatillista kehittymistä ja haluaako oppilaitos tukea opettajan jatkokouluttautumista tai opetuksen yleisiä kehittämistarpeita myös silloin.  

Musiikin hahmotustaitojen tunneilla opetetaan edelleen musiikillisia peruskäsitteitä sekä melodian, rytmin ja harmonian hahmotusta. “Jotta oppilaat oppisivat hyödyntämään näitä taitoja soittamisessaan ja kaikessa musiikillisessa toiminnassaan, nykyaikaisen musiikin hahmotustaitojen opetuksen tulee olla paljon muutakin kuin pallukoiden piirtelyä ja opettajan keksimien melodioiden nuotintamista”, pohtii Hanne Närhinsalo. Musiikin hahmotustaitojen opetuksen tulisikin muha-tilannekatsauksen tulosten valossa olla yhä enenevässä määrin musiikkilähtöistä, soivaa, inspiroivaa ja oppilaan musiikillista ajattelua kehittävää. 

Tulosten esittely jatkuu Visioita 3 -blogipostauksessa, jossa pohditaan musiikin hahmotustaitojen opettajien ammatillisuutta erityisesti opettajien vahvuuksien, innostuksen ja kehittämistyön näkökulmista. 

Hanne Närhinsalo on väitöskirjatutkija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja musiikin hahmotustaitojen lehtori Musiikkiopisto Juvenaliassa. Närhinsalon väitöskirja käsittelee musiikin hahmotustaitojen opetuksen tulevaisuuden suuntia ja opetuksen pedagogiikan kehittämistä oppijalähtöiseksi ja oppilaiden kokonaisvaltaista musiikillista kasvua tukevaksi.

Taru Koivisto on tutkijatohtori Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa. Koivisto on opettanut musiikin perusteita useita vuosia oppilaitoksessa, joka tarjoaa sekä yleistä että laajaa oppimäärää.

Lähteet 

• Halinen, I. (2018). The New Educational Curriculum in Finland. Teoksessa M. Matthes, L. Pulkkinen, C. Clouder, & B. Heys (Toim.), Improving the Quality of Childhood in Europe—Volume 7 (ss. 75–89). Alliance for Childhood European Network Foundation.
• Närhinsalo, H. & Koivisto, T.-A. (tulossa). Kohti kokonaisvaltaista musiikin hahmotustaitojen ammatillisuutta musiikkioppilaitosjärjestelmässä: Opettajakyselyn tulosten raportointia.  
• Opetushallitus. (2017). Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017 (Määräykset ja ohjeet 2017:12a). https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/taiteen-perusopetuksen-laajan-oppimaaran-opetussuunnitelman