Tänään perjantaina 2.6. julkistettiin Taideyliopiston oppilasvalinnat. Lämpimät onnittelut jokaiselle opiskelupaikan saaneelle nuorelle!
Näiden nuorten kohdalla ura ei ole vasta alussa, vaan jokainen on tehnyt työtä opiskelupaikan eteen jo vuosia. Ammattimuusikon ura alkaa lapsuuden soittotunneilta. Soitin kasvaa osaksi kehoa, fysiikan jatkeeksi ja oman ilmaisuvoiman kanavaksi. Näillä eväillä parhaimmat pääsevät korkeakouluun, jossa nuoresta muusikosta kehittyy maailmanluokan taiteilija.
Koko maan kattava musiikkioppilaitosjärjestelmä takaa tai sen pitäisi taata mahdollisuus ammattimuusikon uraan lahjakkaille, sitoutuneille nuorille varallisuudesta ja paikkakunnasta riippumatta. Viime vuosina tätä musiikkioppilaitosten tavoitetta on yritetty pitää vakan alla, koska pelätään elitistisyyden leimaa. Pelätään, että yksilön taitojen jalostaminen nähdään vastakohtana laajemman väestöryhmän taideopetukselle ja sitä kautta opetuksen rahoituksen kyseenalaistamiselle.
Musiikkiopistojen tehtäväkenttä laajenee jatkuvasti. Sen määrittävät päivittyvät OPSit, mutta myös jatkuvasti elävät oppimiskäsitykset. Yksilöopetuksen lisäksi lapsille tarjotaan monimuotoisia opetuspalveluita pienryhmässä, huomioidaan erityiset opintopolkujen tarpeet, maahanmuuttajien palvelut ja luonnollisesti kehittämishankkeet kuten uudet oppiaineet pelimusiikista elektroakustiikkaan. Lisäksi musiikkioppilaitoksille tarjotaan valtakunnallisesti ja paikallisesti uusia haasteita ja toimintamalleja: Suomen malli, iltapäiväkerhotoiminta, päiväkoti- ja vanhusyhteistyö, hyvinvointipalveluihin osallistuminen jne.
Maan jokaisessa musiikkiopistossa työskentelee korkeasti koulutettua, ammattitaitoista opettajakuntaa, joka pystyy vastaamaan näihin haasteisiin. On totta, että tätä paikallista osaamista ei ole hyödynnetty riittävästi ja musiikkiopistoilla on mahdollisuudet antaa musiikkiasiantuntemuksensa näiden alueellisten palveluiden käyttöön.
Ongelmana on, että tehtäväkentän laajentuessa rahoitus pirstaloituu. On hankkeita, kerhokilpailutuksia, tarjouksia, ulkoistettuja sopimuksia, joissa musiikkiopisto maksaa kaikki mahdolliset ylimääräiset kulut soittimista henkilökunnan sairauspoissaoloihin.
Tehtävämme on jakaa musiikin hyvää mahdollisimman monelle lapselle. Musiikkiopisto ei ole ammattilaishautomo, musiikkialan ammattiin jatkavat oppilaat eivät ole kruunun jalokiviä. Jokainen lapsi ja nuori, joka on meillä musiikin taikapiirissä, on mittaamattoman arvokas aarre. Jokainen musiikkioppilaitos huolehtii saavutettavuudestaan ja hyvään musiikkisuhteeseen kasvetaan monen väylän kautta.
Kuitenkin taiteen perusopetuksen tehtävä on myös antaa nuorelle valmiudet edetä ammattiopintoihin soittotunteineen, muha-aineineen ja orkestereineen. Mikään muu julkinen taho ei täytä tätä tehtävää. Harrastuspainotteisessa toiminnassa on koulutuksellinen ydin, joka tulee ylpeänä pitää esillä laajan toimintamme rinnalla. Tänään opiskelupaikan saaneet nuoret muusikot tuottavat jonain päivänä meille iloa konserteissa, teattereissa, radiossa, suoratoistopalveluissa tai ehkä jossain nettialustalla, josta nuori teknologi on saanut idean musiikkiopiston musiikkiteknologian tunnilla. Ja toivottavasti taiteen perusopetuksen kokonaisrahoituksesta on päättämässä poliitikko, joka on osallistunut musiikkiopiston soitonopetukseen tai vaikka Suomen mallin soitinryhmään ja hänelle on kasvanut sen myötä elinikäinen suhde musiikkiin. Kyky nauttia musiikista, iloita huippuosaamisesta ja tahto jakaa musiikin hyvää tuottavaa vaikutusta tuleville sukupolville.
2.6.2023 Keravan Aurinkomäellä
Nina Rissanen
Keravan musiikkiopiston rehtori ja SML:n hallituksen jäsen
