Timo Klemettinen, toiminnanjohtaja |

Tampereella järjestetään järjestyksessä toiset valtakunnalliset taidekasvatuspäivät 18.4.2013. Ohjelmaan kuuluu keskustelua taidekasvatuksen kehittämiskohteista. Ajankohtainen aihe, joka nivoutuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamiseen, joka näillä näkymin siirtyy hieman myöhempään ajankohtaan (2017) sekä opetushallituksen kehittämisrahojen jakoperusteisiin sekä TPO-liiton alkamassa olevaan kehittämishankkeiden kartoittamisprosessiin.

Taidepäivien paneelikeskustelussa ovat mukana Eija Kauppinen Opetushallituksesta, Larry O’Farrel Queen’s-yliopistosta (Toronto), Helena Maffli Euroopan musiikkioppilaitosten liitosta, Tapio Markkanen Suomen Unesco-toimikunnasta ja Raija Vahasalo sivistysvaliokunnasta. Paikalla on siis hieno joukko alan asiantuntijoita keskustelemassa taidekasvatuksen kehittämisestä.

Taidekasvatuksen kehittämisestä puhuttaessa kysymys on sekä itse kehittämiskohteista ja -tarpeista, jotka nousevat taideoppilaitosten arjesta, että kulttuuripolitiikasta eli taidekasvatuksen toimintaedellytyksistä. Uskon, että saamme paneelikeskustelussa esille molemmat keskustelun tasot.

Yhtenä keskustelun aiheena on Soulin Agendan merkitys Suomen taidekasvatukselle. Kuinka voimme hyödyntää kansainvälisiä julkilausumia kuten Soulin Agendaa kehittäessämme musiikkikasvatusta Suomessa? Keskiössä ovat argumentit taidekasvatuksen puolesta, eli miksi julkista tukea tulisi myöntää taideoppilaitoksille ja miksi taidekasvatus on tärkeää yksilölle ja yhteiskunnalle.

Lisäksi käymme keskustelua kansallisista taidekasvatuksen kehittämiskohteista. Omasta mielestäni tällöin esiin nousee erityisesti kysymys taidealakohtaisista tavoitteista ja tavoitteiden eriyttämisestä. Koulutuksen arviointineuvoston taannoin tekemä selvitys taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien toimivuudesta on malliesimerkki siitä, kuinka niputtamalla kaikki taiteet yhteen saadaan aikaiseksi tietoa, joka ei anna relevanttia tietoa minkään taiteenalan nykytilasta.

Tapio Markkanen, Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja kertoo seminaarin osallistujille Unescon toiminnasta taidekasvatuksen näkökulmasta ja sen mahdollisesta merkityksestä suomalaiselle taidekasvatukselle. Mielestäni erityisen mielenkiintoinen kysymys on se, kuinka voisimme tehdä yhteistyötä Unescon kanssa. Ehkä muutama sana vaihdetaan myös suuruudenhullusta ajatuksesta saada Suomeen Unescon taidekasvatuksen maailmankonferenssi.

Ensimmäisten taidekasvatuspäivien jälkeen tehdyssä palautekyselyssä 98 % vastaajista antoi tapahtuman yleisarvosanaksi joko hyvän tai erinomaisen. Uskon, että ohjelma on jälleen erittäin mielenkiintoinen ja laadukas.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme!

Timo Klemettinen 27.3.2013