Nina Rissanen, varapuheenjohtaja |

Musiikkiopistot muutoksessa

Keravan musiikkiopiston täyttäessä 40 vuotta on rehtorin hetkeksi pysähdyttävä pohtimaan ajan kulkua. Onko musiikkiopiston rooli jotenkin muuttunut 40 vuodessa vai onko arjen työ pohjimmiltaan samanlaista kuin 40 vuotta sitten?

Lapset ja nuoret eivät ole muuttuneet. Muutoksessa on ajan käyttö: koulu on muuttunut vaativammaksi, lapsilla on useita harrastuksia, teknologia ja viihde-elektroniikka kilpailevat vapaa-ajasta. Soittamaan oppiminen ei kuitenkaan muutu: hyvät taidot saavutetaan soittotunnilla ja kotona harjoitellessa. Tämä asettaa soitonopettajalle uusia haasteita oppilaiden ajankäytön ja harrastukseen keskittymisen suhteen.

Tähän haasteeseen voi tuoda apua taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma. Koulun opetussuunnitelman tapaan se antaa oppilaalle mahdollisuuden vaikuttaa opintosisältöihin ja arviointiin. Yksilöllisten opintopolkujen merkitys kasvaa. Alkuaikoina opiskelu oli vahvasti valtion hallinnon säätelemää. Uudet Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet ovat suuntaa antavia, ei määrääviä. Tuetaan oppilaitoksen omaa osaamista ja toimintakulttuuria.

Musiikkileikkikoulu – varhaisiän musiikkikasvatus

Keravan musiikkiopiston musiikkileikkikoulutoiminta käynnistyi vuonna 1980. Musiikkileikkiryhmiä saatiin Keravalla päiväkoteihin lasten ulottuville 1994 ensin kokeiluluontoisena, mutta toiminta saavutti pian suuren suosion. Merkittävän kasvun aiheutti 1990-luvun lopussa päiväkotilakiin tullut lisäys, joka velvoitti kunnan järjestämään jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle kokopäivähoitopaikan perheen sitä halutessa. Kodit tyhjenivät, ja suurin osa lapsista siirtyi päiväkotien hoitoon.

Musiikkileikkikoulun toiminnalla päiväkodeissa on siis yli 20-vuotiset perinteet Keravan alueella!

Lukuvuonna 2007 – 2008 musiikkileikkikoulun integroitumista päiväkotiin tuettiin Suomen Kulttuurirahaston avustuksella ”Musiikki kuuluu kaikille”-hankkeen tiimoilla. Nyt Keravan musiikkiopisto on mukana Opetusministeriön rahoittamassa Kärkihankkeessa, joka avulla päiväkodeissa järjestetään lukuvuoden 2016–2019 aikana Taidekaruselleja, joissa lapset tutustuvat kolmeen eri taiteenalaan: musiikkiin, kuvataiteeseen ja tanssiin. Opettajina toimivat Keravan musiikkiopiston, Keravan tanssiopiston ja Keravan kuvataidekoulun opettajat.

Lapsen pääsy mukaan taiteen tekemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa integroi hänet vielä paremmin yhteiskuntaan ja kulttuuripalveluiden käyttäjäksi. Toivottavasti tulevien hankerahoitusten ja päätösten linja tukee edelleen taiteen perusopetuksen ja päiväkodin yhteistoimintaa.

Hankkeet

Nykypäivänä hanke antaa oppilaitoksille mahdollisuuden tehdä perustoiminnan lisäksi jotain ekstraa.

Nuoret ovat kielitaitoisia, kansainvälisiä ja tottuneet matkustamaan. Aina on käyty matkoilla, mutta nyt matkoja toteutetaan hankkeiden avulla, jolloin lisäksi mahdollistuvat opettajavaihdot ja pedagoginen kehittäminen.

Opistossamme meneillään oleva Nordplus-hanke on avannut ovia Baltian maihin. Syksyllä osallistumme yhteispohjoismaiseen Barokki-hankkeeseen, jolloin nuoria pääsee soittamaan Helsingin musiikkitalon lisäksi Pohjoismaisissa konserttisaleissa. Hankkeiden kautta upeat konserttisalien estradit aukeavat soiton harrastelijalle.

Hankkeet mahdollistavat myös toiminta-alueen laajentamisen: hankerahoitusten avulla voidaan ottaa opetuksen piiriin lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten jostain syystä ole mukana toiminnassa. Opetushallituksen Kärkihankkeen myötä Keravalla pystyttiin antamaan useille peruskoululaisille ja päiväkotilapsille mahdollisuus tutustua taiteen perusopetukseen.

Yhteistyö

Yhteistyön merkitys on muuttunut 40:ssä vuodessa. Yhteistyöstä on kasvanut oppilaitoksille voimavara. Vakituisina kumppaneina ovat koulut, päiväkodit, kulttuuritoimi, tanssiopisto, kuvataidekoulu ja radanvarren musiikkioppilaitokset. Yhdessä tuotetaan tapahtumia, järjestetään opetusta ja koulutetaan henkilöstöä. Työparitoiminta vaikka musiikkiopisto-opettajan ja koulunopettajan välillä on antanut hienoja toimintamalleja arkeen.

Tulevaisuuden näkymiä ja haasteita

Tulevaisuudessa musiikkiopisto toimii vielä vahvemmin kentällä, siis siellä missä lapset ja nuoret ovat. Taiteet kuuluvat osana lapsen päivään. Lasten ja nuorten aktivointi kulttuuriharrastusten pariin on sivistyksellisesti ja kansanterveydellisesti merkityksekästä. Taideharrastus ehkäisee syrjäytymistä, antaa elämänsisältöä, kanavia käsitellä tunteita ja tätä kautta lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös kuuluminen yhteisöön on merkityksellistä.

Tämän vuoksi kärkihankerahoituksen loppuminen huolestuttaa. Nyt olisi tärkeää pohtia yhdessä toimintamalleja ja rahoitusta taiteen perusopetukseen kouluissa ja päiväkodeissa. Jokaisen lapsen pitäisi saada kosketus taiteen tekemiseen ja kiinnostuneiden päästä alkuun kohtuullisin kustannuksin. Harrastustoimintaa keskelle koulu- tai päiväkotipäivää pitää pystyä koordinoimaan niin, että se palvelee lapsiperheiden elämää ja tarpeita.

Soittotaidon kehittyminen vaatii pitkäjänteistä harrastamista. Taiteen perusopetuksen rahoitus pitää olla kunnossa, jotta opetusta voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Vuosien jälkeen Keravan kaupunki teki vuodelle 2018 korjausliikkeen taiteen perusopetuksen rahoitukseen. Taideopetukseen panostus näkyy vielä 10-20 vuoden päästä nykyisten oppilaiden tulevissa perheissä, Keravan katukuvassa ja kuppiloissa.

Taide on kuitenkin myös arvo sinänsä, ilman, että painottaa hyvinvoinnin lisäystä ja sen tuomia välillisiä vaikutteita. Ne, jotka ovat tunteneet intohimoa taiteeseen, tietävät mistä voimavarasta on kyse!

Nina Rissanen
Keravan musiikkiopiston rehtori
SML:n varapuheenjohtaja