Rea Warme-Korpinen, hallituksen jäsen |
Slush 2017 -tapahtuman slogan ”Nothing normal ever changed a damn thing” kuvaa hyvin muutoshypetystä, jonka keskellä parhaillaan elämme. Halusimmepa tai emme, maailmamme on yhä kiihtyvässä muutospyörteessä. Rajojen rikkominen on nyt in. Välillä tuntuu kuin kaiken pitäisi muuttua vain muutoksen itsensä vuoksi. Mutta jopa kaltaiseni konservatiivi on sitä mieltä, että muutos ja uusiutuminen ei ole huono juttu – jos se saa hyvää aikaan. Muutos on välttämätön ja jopa kaivattu!
SML:n marraskuussa Rovaniemellä järjestetyillä liittopäivillä tutustuttiin mm. syksyllä 2017 tehdyn jäsenkyselyn tuloksiin. Niistä selvisi mm. että kyselyyn vastanneiden musiikkioppilaitosten yli 50000 oppilaasta vain reilu 2000 oli musiikkiopistotason opinnoissa. Luvut kertovat selvästi, että musiikin taiteen perusopetukseen kaivataan muutosta. Vaikka ei olekaan tarkoitus, että kaikki suorittaisivat laajan oppimäärän opinnot kokonaan, näyttää ilmeiseltä, että useat oppilaamme äänestävät jaloillaan. Emme enää pärjää parhaalla mahdollisella tavalla kilpailussa lasten ja nuorten kiinnostuksesta, jota kalastellaan räväköin viestein.
Minun oppilaastani meidän oppilaaksemme
SML:n liittopäiväväki oli selvästi sisäistänyt ajan hengen ja Rovaniemen kokous sujui innostuneen kehittämisen ilmapiirissä. Suomi 100 -juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys sekä ”minun oppilaastani meidän oppilaaksemme” tuntuivat olevan musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmien kehitystyötä johdattavia ajatuksia. Tähän liittyen paljon keskustelua ja pohdintaa herättäneenä liittopäivien aiheena oli myös oppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen.
Opetussuunnitelman uudistamisen myötä myös oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen on välttämätöntä. Toimintakulttuuri näkyy oppilaitoksen kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaiden kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Millainen siis on oma toimintakulttuurimme? Onko se mahdollisesti kehityksen este? Vai asuuko oppilaitoksessamme jo pieni innovointiin keskittynyt kulttuuri? Jos uskaltautuisimme yhdessä rikkomaan totuttuja käytäntöjä, mitä voisimmekaan saada aikaan?
Pidetään kiinni siitä, mikä on hyvää ja kokeillaan rohkeasti uutta
Meillä on nyt mahdollisuus kehittää oppilaitoksistamme visionäärisiä. Oppilaitoksia, joissa työskentelevillä on yhteinen pedagoginen visio, toimintaperiaatteet ja päämäärä. Oppilaitoksia, joissa muutosta työstetään yhteisenä ammatillisena oppimisprosessina. Oppilaitoksia, joihin onnistunut opetussuunnitelmatyö tuo mukanaan todellisen muutoksen.
Erään suuren ammatillisen oppilaitoksen rehtori päätti oppilaitoksensa toiminnan esittelyn sanoihin: ”Muutoksen tuulten puhaltaessa, toiset rakentavat tuulensuojia ja toiset tuulimyllyjä”. Hyvin sanottu. Jos emme ole rakentamista jo aloittaneet, nyt on viimeinen hetkemme pystyttää oma tuulivoimalamme, kääntää se oikeaan kulmaan tuulen suuntaan nähden ja kehittää itsellemme virtaa. Unohdetaan huoli siitä, miten minun nyt käy. Tarkastellaan toimintatapojamme, pedagogiaamme ja opetustarjontaamme rohkeasti uusin silmin. Uskalletaan pitää kiinni siitä, mikä on hyvää ja kokeillaan rohkeasti uutta.
Edessämme on uusi vuosi ja uudet tuulet.
Rea Warme-Korpinen
SML:n hallituksen jäsen
Rehtori
Helsingin Konservatorio
