Virtaa ja nostetta

Paula Jordanin Täsmävirtaa musiikkioppilaitosten johtoryhmille  -koulutuksen tunnelmia

Ulla Hairo-Lax, apulaisrehtori, Musikinstitutet Kungsvägen

Kuinka rakennetaan koulutus, joka osuu täsmälleen koulutettavien työelämän haasteiden ja tarpeiden ytimeen ja tuottaa energiaa synnyttävää virtausta? Tarvitaan kokenut, oppinut kouluttaja ja hänen viisaudella kohderyhmälle muokkaamansa koulutuskokonaisuudet. Laaditaan koulutus ajattelua haastavaksi ja jatkotutkimiseen koukuttavaksi. Tarvitaan myös motivoituneet, vertaispohdinnasta innostuvat koulutettavat. Kun lisätään vielä osallistujien rehellisyys ja avoimuus jakaa niin loisteliaat kuin vähemmän briljantit hetkensä yhteiseksi opiksi, syntyy kokonaisuus, joka lunastaa nimensä asettamat odotukset. Juuri tällainen on Täsmävirtaa musiikkioppilaitosten johtoryhmille -koulutus. Tässä blogissa palautetaan mieleen joitakin koulutuksen teemoja kirjoittajan ajattelun suodattamana, esitetään uudelleen siellä pohdittuja kysymyksiä ja pyritään välittämään koulutusjakson tiivis tunnelma lukijan aistittavaksi.

Täsmävirtaa-koulutus käynnistyi johdantokerralla, jonka myötä kymmenen musiikkioppilaitoksen johtoryhmistä muodostuva joukko tempaistiin mukaan virtaan kohti neljää muuta seminaarietappia. Lähitapaamisia täydensi samojen aihepiirien käsittelyä jatkava etäklinikka. Oma satamansa oli oppilaitosten vuorovaikutuspäivä, jossa koulutusteemoja pohdittiin koko henkilöstön kanssa. Johtoryhmien jäsenet saivat myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen valmennustapaamiseen. Koulutuksen lähitapaamisena järjestetyt seminaarit olivat se leirinuotio, jonka äärellä pisimmän aikaa saimme nauttia vertaistuen lämmöstä. Jaoimme kokemuksia, opimme, kertasimme ja reflektoimme – yhdessä ja itsenäisesti.

Rakenteissa   

Koulutuksen aikana zoomattiin ilmiöiden rakenteisiin eri teorioiden kautta ja tutkittiin niitä eri etäisyyksiltä. Ymmärtämistä helpottivat havainnollistavat vertaukset ja kuvat. Näistä esimerkkinä mieleen nousee U-teoria, joka viisivaiheisen prosessin avulla kuvaa siirtymistä nykytilasta näkymättömään maailmaan, josta ammennetaan inspiraatiota ja tarkoitusta toiminnalle. Prosessia ikäänkuin johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla, kun tulevaisuutta luodaan, kunnes U:n toisen sakaran kohdalla eletään tulevaisuuden ratkaisuissa, jotka vähitellen asettuvat osaksi ekosysteemiä.

Systeemiajattelu on eräs toinen koulutuksessa käsitelty teoreettinen apuväline, ”kahvakäsite”, joka antaa raamit ilmiöiden hahmottamiseen, auttaa ymmärtämään niiden vallitsevaa tilaa ja tarkastelemaan niitä eri näkökulmista. Kuten muurahaispesässä, systeemi koostuu osista, jotka jatkuvasti vaikuttavat toisiinsa. Oivalluksen hetken tuotti ymmärtämys siitä, että asiat organisoituvat ja energisoituvat vuorovaikutusverkostoissa. Kun pystytään katsomaan yhteiseen odotushorisonttiin, syntyy energiaa, joka parhaimmillaan synnyttää yhteisöllistä luovuutta. Totesimme, että johtajina meidän on usein tarkasteltava systeemiä etäämmältä ja toisinaan suojeltava sen herkkää sisäistä tasapainoa ulkoisilta uhilta.

Pinnan alla

Sukelsimme yhä syvemmälle ilmiöiden rakenteisiin ja tutkimme erilaisia pinnan alla piileviä tekijöitä, jotka saattavat kuplia pintaan työyhteisöissä. Näin voidaan tutkia systeemisiä ongelmia esimerkiksi silloin, kun yhteistyö ei suju. Pohdimme myös oman työympäristömme toimintalogiikkaa mekaanisen, orgaanisen ja dynaamisen systeemin välillä: mikä painottuu, mikä ei toimi ja miten toimintaa voisi kehittää? Kun havaintoja on tehty, kuinka voimme varmistaa, etteivät hyvät kehitysideat jää pelkästään ajatusten tasolle?

Ryhmädynamiikantarkastelussa vasta ytimessä oltiinkin. Ryhmädynaamista energiaa syntyy “yksilöiden mielen sisäisten jännitteiden vaikuttaessa ryhmän toimintaan”. Tavoitteena on hyvinvoiva työryhmä, joka keskittyy perustehtävään, reflektoi, kyseenalaistaa, ilmaisee itseään, hyväksyy toiseuden ja prosessissa olemisen. Pohdimme myös palautteenannon tärkeää merkitystä, sillä sen avulla sekä yksilö että yhteisö voivat ohjata toimintaansa.  Kuinka antaa palautetta siten, että yhteys, luottamus ja turvallisuus säilyvät ja samalla ruokitaan kasvun asennetta?

Joskus vuorovaikutustilanteet ovat paineisia, mikä edellyttää johtajalta erityistä keskustelurohkeutta ja itsesäätelykykyä. Kuinka hyvin kestämme luovan erimielisyyden tilaa, osaamme havainnoida paineisissa tilanteissa liiallisen tulkinnan sijaan ja annamme prosesseille tarvittaessa aikaa kehittyä?

Mielen sisällä

Syväsukellus jatkui yksilön mielen sisäisten ilmiöiden tutkimiseen. Tarkastelimme psykologisen turvallisuuden merkitystä: kuinka helposti turvallisuuden tunnetta voikaan horjuttaa ja vastaavasti, miten turvallinen vuorovaikutusympäristö voi edistää työhyvinvointia ja sitouttaa virheitä pelkäämättömään, innovatiiviseen toimintaan.

Pohdimme myös sisäisen motivaationsyntymistä ja sen johtamista. Onko motivaation johtaminen ylipäätään mahdollista? Kuinka johtajina voimme sytyttää motivaation kipinän ja pitää liekin elossa? Opimme, että johtajan tärkein tehtävä on merkityksen jatkuva kommunikointi. Hänen oma merkityksellisyyden kokemuksensa säteilee koko yhteisöön. “Vain sitä, mitä itse kokee, voi välittää eteenpäin.”

Johtamisesta

Jokaisella seminaarikerralla palasimmeitsemme äärelle, kaiken keskiöön. Mitä roolimme johtajana – rehtorina tai esihenkilönä – meiltä vaatii? Johtajan tärkein tehtävä on varmistaa, että perustehtävä toteutuu, mutta samalla häneltä odotetaan halua kehittää johtamisen eri alueita: osaamista, toimintakulttuuria ja hyvinvointia. Oman ammatillisen kasvun edellytyksenä puolestaan on itsetuntemuksen kehittäminen ja reflektiokyky.

Johtajalta vaaditaan aitoa kiinnostusta johdettaviinsa, vuorovaikutustaitoja, kykyä sietää ja tukea diversiteettiä, motivointikykyä, rehellisyyttä, positiivista jämäkkyyttä, intuition hyödyntämistä ja luovuutta. Noin aluksi. Mutta paljon muutakin. Johtajan täytyy tietoisesti sovittaa johtamistyylit vallitsevaan kulttuuriin ja sen kehittämiseen. Missä tilanteissa haluamme johtajina vetäytyä, milloin taas tutkia, hallita tai houkutella?

Jatkuva muutos on väistämätöntä ja olemisen perusmuoto. Rohkean muutosjohtajan piirteisiin kuuluvat kyky hyväksyä omat virheensä ja oppia niistä nopeasti. Pelätä tarvitsee oikeastaan vain yrittämisen puutetta (kiitos ajatuksesta Tomas!). Muutosjohtajan tehtävänä on pysyä uskollisena arvoilleen ja rakentaa haastavissa tilanteissa psykologista turvallisuutta ja luottamusta. Muutos rakentuu askel askeleelta, ja johtajan rooli on toimia ennakoijana, kannattelijana, rajojen asettajana ja energisoijana. Viran puolesta on jaksettava silloinkin, kun “ei yhtään kiinnostais”. Johtaminen on vaativaa työtä ja sen toteaminen ääneen tuntui hyvältä.

Mitään edellä mainituista asioista ei tapahdu jos johtaja ei jaksa. Punnitsimme koulutuksessa johtamisen vaativuutta myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Jotta johtaja jaksaa painaa, hänen on löydettävä itselleen toimivat palauttavan levon keinot. Turvallisen tilan luominen on tärkeää myös rehtorille itselleen. Tätä voi tukea esimerkiksi päivän aloittaminen huolella hyviä ankkureita mieleen kiinnittäen, tietoinen hengittäminen kiireisenä hetkenä tai joskus jopa ”silleen jättäminen”. Osaan tehtävistä kun pätee lohdullinen “aika hoitaa” ja toisinaan riittää, että asioita tehdään vain “mahdollisuuksien rajoissa”.

Energian häviämättömyyden laki

Koulutuksen läpäisevä teema oli energia tai yhtä hyvin virta, energisyys, elämänvoima ja flow. Ihmisen kehossa virtaava energia eli elämänvoima vaikuttaa terveydentilaan ja hyvinvointiin. Kuulostelimme millaisilla harjoituksilla, tunteilla ja ajatuksilla voimme vaikuttaa omaan energiatilaamme? Voisi myös miettiä, millaista energiaa tuotamme ympärillemme: miten muut ihmiset meidät ymmärtävät ja millaisiksi he kokevat olonsa vaikutuspiirissämme?

Tässä on vain muutamia poimintoja koulutuksen loputtoman runsaista teemoista. Olemme nyt joulun lähestyessä edenneet vaiheeseen, jossa jäljellä on enää päätösseminaari. Sitä ennen, intensiivisen lukukauden kääntyessä kohti loppuaan, voi kukin koulutettava pohtia kohdallaan, missä kunnossa omat rajat ovat, montaako apinaa olallaan ruokkii tai missä asennossa vagaalisen hermoston tikapuilla juuri nyt keikkuukaan.

Täsmävirtaa-koulutuksen synnyttämä virtaus tuntuu mielen sisäisesti avartuneena ajatteluna ja fyysisesti energisoitumisena, jopa kuumenneina aivoina (kirjoittajalla ainakin!). Energian häviämättömyyden lain mukaan olemme kai saaneet osamme energiabuustista, jonka on tuottanut uuden tiedon myllerrys mielessä, intensiivisen pohdinnan virittämä flow ja kokemusten jakaminen kollegiaalisesti. Energia vaikuttaa meissä ja samalla luovutamme sitä koko ajan uudelleen kiertoon.

Tästä jakamisen ja oivallusten synnyttämästä nosteesta on hyvä jatkaa työarkeen, nyt kun selässä on keventynyt reppu täynnä entistä painavampia työkaluja.

Kiitos Paula!

Kirjoittaja Ulla Hairo-Lax on Musikinstitut Kungsvägenin apulaisrehtori, joka osallistuu Täsmävirtaa-koulutukseen osana oppilaitoksensa johtoryhmää. Täsmävirtaa! on Opetushallituksen rahoittama ja SML:n hallinnoima puolen vuoden koulutushanke. Mukana on 12 musiikkioppilaitosta ja 23 johtoryhmäläistä.